Kesä on täällä!

Hartaan (noin kahden kuukauden) odotuksen jälkeen kesä on saapunut tänne vesisateen luvattuun maahan! Ainakin pari viikkoa pitäisi olla ihania helleilmoja, ja kuluneena viikonloppuna ollaankin jo ehditty ottaa Miran kanssa ilo irti tästä oudosta ilmiöstä.

Lauantaina retkeiltiin North Vancouveriin seabussilla. Matka on lyhyt, mutta mereltä päin ehtii nähdä downtownin upeasti:

Kun päästiin maihin, otettiin bussi kohti Lynn canyonia. Paikka ikivanhoine puineen ja kuohuavine koskineen oli mun mielestä aivan ihana. Olin onnessani, kun pääsin pitkästä aikaa kävelemään pehmeitä metsäpolkuja ja haistelemaan puiden tuoksua.

Lynn canyonin riippusillasta oltiin kuultu monenlaista juttua, mutta hengissä selvittiin! Ja maisemat alas olivat kyllä huikeat... (Silta on siis 50 metrin korkeudessa)

Tänään juhlistettiin lähes +30 lämpöastetta viettämällä ihan virallista rantapäivää suositulla Kitsilano beachilla. Uskalsinpa jopa uimaan Tyyneen valtamereen! Kuten kuvasta näkyy, muutama muukin oli keksinyt lähteä tänään rannalle:

Ollaan Miran kanssa pohdittu täällä ollessamme Suomen ja Kanadan eroja, tai lähinnä sitä mitä hyviä ja huonoja puolia kummassakin on. Kanadan outouksiin ollaan listattu ainakin seuraavat: 
-vesihanat (miksi pitää rakentaa erikseen kylmä- ja kuumahana, kun ne voisi laittaa yhteenkin?)
-suihkuratkaisu (asuntomme kiinteä suihku on ehkä olkapääni korkeudella kun seison sen vieressä, miksi rakennettu niin vaikka kanadalaiset eivät edes ole erikoisen lyhyttä kansaa!)
-maito- ja lihatuotteet ovat tosi kalliita, mutta esim. munkit ja donitsit halpoja verrattuna Suomen hintoihin.
-leivät ovat epäterveellisiä!
-verot eivät sisälly tuotteiden hintatietoihin, eli mitä tahansa ostaakin pitää aina muistaa lisätä mielessään hintaan verot, jotta saa todellisen hinnan. 


Kanadan hyviin puoliin ollaan puolestaan ajateltu ainakin:
-ystävälliset ihmiset, yleensä kaikki ovat täällä tosi ystävällisiä, ja myös juttelevat vieraille esim. bussissa tai pysäkillä (mikä järkytys suomalaiselle ;D)
-uskonnollisuus, tätä ollaan pohdittu aika paljon. Suomessa uskonnolliseen yhteisöön (tai ihan vain kirkkoon) kuuluminen tuo heti ihmiselle negatiivisen ja ahdasmielisen leiman otsaan. Täällä eri kulttuureja (ja näin ollen uskontojakin) on paljon, mutta tuntuu että ihmiset kunnioittavat toistensa vakaumusta. Täällä uskonnollisuus/hengellisyys ei ole tabu, vaan luonnollinen osa elämää.
-aivan ihanat (ja halvat!) bagelit, joita saa joka kulmasta kaupungilla. Miksi Suomessa ei ole tällaista vaihtoehtoa roskaruoalle?!


Tässä nyt vain muutama esimerkki, jotka ensimmäisenä mieleen tulivat! Eroja Suomen ja Kanadan välillä toki on paljon, mutta oikeastaan ihmisen elämä täällä on aivan yhtä tavallista (tai erikoista, miksi sitä nyt sitten haluaakin kutsua!) kuin Suomessakin.