Sunnuntain iltasatu

Taas on yksi viikko johonkin huvennut! Töissä oli menneellä viikolla ohjelmassa shopping and lunch trip Brentwood malliin. Shoppailuretkellä jokaisella työntekijällä oli yksi vastuuasukas, jonka kanssa ostoskeskuksessa kierreltiin ja käytiin syömässä. Mulla ja vastuumummollani retki sujui kivasti etsiessä hänelle uutta kesähattua ja muuta pientä kivaa. Menomatkalla bussissa jouduttiin Suomikodin perinteen mukaisesti yhdessä Miran kanssa järjestämään extempore -lauluesitys mukanaolijoille. Jostain syystä päädyttiin laulamaan suvivirsi, tosin meidän versio taisi olla sekoitus montaa eri säkeistöä. Kumma juttu ettei sitä vieläkään osaa ulkoa, vaikka joka ikinen kevät se on koulun juhlissa laulettu...

Viimeviikolla oli myös asukkaiden chinese luncheon, johon yksi työntekijä haki suuret laatikolliset ruokaa läheisestä kiinalaisesta. Saatiin sitten tarjoilla ruokaa ja juomia, sekä nauttia itsekin kiinalaisesta lounaasta. (Onneksi ruokaa jäi niin paljon yli, että päästiin nauttimaan siitä vielä illalla kotonakin!)


Oon myös päässyt viettämään tosi mielenkiintoisia iltapäiviä one to one -ajalla asukkaiden kanssa. Niin mielenkiintoisia, että jäin huomaamattani ylitöihin yhtenä iltapäivänä kun kuuntelin kroatialaissyntyisen rouvan tarinaa hänen nuoruudestaan. Jotenkin aika ja paikka menettävät merkityksensä (ja kellon olemassaolo unohtuu), kun puhe siirtyy menneisiin aikoihin. Melkein joka iltapäivä on siis viimeinen tunti varattu asukkaiden kanssa keskusteluun (tai ulkoiluun, jos sää sallii).


Perjantaina lähdettiin viettämään iltaa yhden meidän työkaverin luokse, ja myöhemmin illalla yhdelle night clubille Downtowniin. Mukaan tuli myös pari työkaverin kaveria. Ilta oli tosi kiva, eikä kyllä paljoa istuskeltu ennekuin kotimatkalla bussissa! 

Perjantai-iltaan valmistautumista...

Lauantaina oli tarkoitus mennä syömään keskustan White Spotiin, mutta paikanpäällä huomattiin että koko talo jossa ravintola sijaitsi, oli purettu. Ei kannata siis luottaa googlemapsin ohjeisiin aivan varauksettomasti! Päädyttiin sitten Gastownin Lamplighteriin burgereille. Lauantai-illaksi meidät oli kutsuttu yksille synttärit, ja pääsin ekaa kertaa elämässäni party busiin, joita täällä vissiin harrastetaan enemmänkin. Suomessa en ole koskaan nähnytkään...

Gastown on tällä hetkellä mun lemppari Vancouverin kaupunginosista. Allaolevista kuvista varmaan voitte päätellä miksi (enkä nyt viittaa tohon meksikolaiseen katusoittajaan...)!

Sunnuntaina lähinnä lepäiltiin ja palauduttiin rankasta viikonlopusta! Kävin vähän kaupungilla pyörähtämässä, ja illalla käytiin yhdessä Miran katsastamassa Chinatownin nightmarket.

Chinatownin sisäänkäynti

Tässä vielä lopuksi sunnuntai-iltaisen Vancouverin silhuetti: